Where to dine and where not

Ruoka Balilla ei ole mitään erikoista taikka erittäin herkullista. Paikalliset syö pääosin riisiä tai nuudeleita eri muodoissa tai bakso-keittoja. Bakso tarkoittaa lihapullia ja ne tarjoillaan keiton muodossa, missä on sitten muitakin lisukkeita. Bakso-keittoja saa kadulta pikkukärryistä ja ne syödään seisaaltaan / katukivityksellä istuen. Itse en ole baksoa maistanut, mutta riisiä on syöty senkin edestä! Ja tuntuu, että muutama kilokin riisistä on tullut, kun ei se nyt maailman terveellisintä ole. Ruuan hintataso Balilla on hieman korkeampi entä muualla Kaakkois-Aasiassa, mutta huomattavasti halvempaa entä Suomessa. Paikallisten tyypillinen nasi goreng ayam (fried rice with chicken) maksaa halvoissa warungeissa n.8-12 000rp eli vähän alle euron. Tämä on itselle tullu kaikista tutuimmaksi. Udayanan yliopiston lähellä Denpasarissa on tosi hyvä pieni warung (ruokapaikka), missä käydään yleensä lounaalla. Sieltä saa nasi goreng ayamin 8 000 rupialla eli n. 60-70sentillä.
Itse asun täällä Kerobokanissa, niin on tullut sitten testailtua lähimmät ruokapaikat. Ulkona syöminen on muutenkin halvempi vaihtoehto entä kalliiden ruoka-ainesten ostaminen marketeista. Ruokakauppaankin kuluu tietenkin rahaa (aamupala,välipala,iltapala-tarvikkeet) ja viikossa sinne uppoaa melkeinpä yhtä paljon rahaa entä Suomessa. Meidän kadun varrella (Jalan Umalas II) on muutamia ruokapaikkoja, Pizza Tuka on melko kallis pizzapaikka, n.6-9€, sitten on Warung Umalas, mistä saa suhteellisen hyvää ruokaa 2-5 eurolla. Oma lemppari sieltä on royal club sandwich (35 000rp), mihin tulee voileivän väliin kaikkea munasta pekoniin ja salaatista tomaattiin. Ja kylkeen tulee myös lohkoperunoita. Kerobokanissa Jalan Raya Semerillä on myös hyviä ruokapaikkoja, esimerkiksi Warung Praba, mistä saa ihan hyvää paikallista ruokaa ja heidän listoiltaan löytyy myös eurooppalaista, kiinalaista ja thaimaalaistakin. Täällä nasi goreng ayam maksaa 12 000rp eli noin euron. Muut ruuat on noin 20-30 000rp eli parisen euroa. Prabasta saa myös TODELLA hyvi ä tuoteita mehuja, oma lemppari on mangomehu. Samalla kadulla parin sadan metrin päässä on meksikolainen tacopaikka La Libre, mistä saa huippuhyviä tacoja! Kannattaa käydä testaamassa :P Tacot maksaa 45-50 000rp eli n.4euroa ja valinnan varaa löytyy; kasvistacot, kanatacot, naudanliha-tacot jne.
La Libren lähellä on myös huippuhyvä pizzapaikka Pizza Boy, minkä flyereita voi nähdä ympäri Kerobokania "give a pizza boy a chance" ja mehän annoimme sille mahiksen viime maanantaina ja se kannatti! Pizzat oli hyvän kokoisia ja niin herkullista. Hintataso on keskiverto, n.40-60 000rp per pizza eli n.4-5euroa.
Paras buffet missä ikinä olen ollut on Kutalla SkyGardenin- klubin buffet, joka päivä auki 17.00-22.00. Ja hinta buffetille on 50 000rp eli 4€. Sieltä saa lasagnea, tacoja, makkaraa, perunamuusia, hampurilaisia, vartaita, salaattia jne. Ainut huono puoli on, että juomat on sitten melko kalliita kun ruoka on noin halpaa. Pieni limsa maksaa melkein 2euroa ja vesi 1,20€.
        Kerobokanin Lio Squaren vieressä on pari ruokapaikkaa, mitä suosittelen kaikkien välttävän. Warung Murah ei ole nimensä arvoinen (murah= halpa). Siellä ruuat seisoo lasisessa vitriinissä, mistä osoitellaan mitä halutaan lautaselle ja tarjolla on erilaisia lihoja ja kasviksia. Itse otin lihaa riisin kanssa ja pienen kokiksen niin tuli maksamaan yli 5 euroa. Tämän tasoiselle paikalle tuo oli todella kallista ja ruoka oli kylmää ja mautonta. Murah-paikan vastapäätä on kreikkalainen warung, missä tarjoillaan maultaan ihan OK- ruokia, mutta annoskoot on naurettavan pieniä eikä niillä lähde nälkä. Viimeksi otin sieltä lihapullat ranskalaisilla ja salaatilla, niin sain tasan tarkkaan 4 lihapullaa, 7 pientä ranskalaista ja pari salaatinlehteä. Lounaalla tämä paikka ehkä menettelee, mutta älkää ikinä hakeko sieltä päivällistä nälkäsinä.
      Seminyakissa ja Legianilla on myös hyviä ruokapaikkoja, mutta ne on sitten myös hintatasoltaan sen mukaisia ja enimmäkseen hienoja ravintoloita, missä turistit viihtyy. Kutalla Poppies Lane II- kadulla Alleycats- nimisessä ravintolassa/baarissa on Balin parhaat lihapullat! Siellä tarjoillaan ruotsalaisia lihapullia perunamuusilla eikä tämä herkkuannos maksa kuin 35 000 (2,80€). Listalta nämä kuuluisat lihapullat löytyy nimellä Köttbullar - kotoista!

Yogyakarta, Jaava 30.10 - 2.11.

Tiistai-aamuna herätyskello soi 3.30AM ja oli aika lähteä syyslomareissuun pois Balilta viereiselle saarelle, Jaavalle. Menomatka sujui todella hyvin, taksikuski tuli ajoissa hakemaan villalta ja pääsinkin 30minuutissa koti-ovelta lentokentällä oikealle portille. Balin lentokentällä pitää maksaa 150 000 rupiaa "maastapoistumismaksu" mikä on vähän yli 10€ ja Indonesian sisäisistä lennoista pitää pulittaa lentokenttämaksu 40 000 rupiaa (n.3€). Lento Yogyakartaan aka Jogjaan kesti vähän yli tunnin ja mua oltiin jo nimikyltin kanssa odottamassa Jogjan kentällä hostellin puolesta.
           Majoituin Yogyakarta Backpacker- hostelliin, millä oli toinenkin nimi: Casa Raffles. Löysin tämän hostellin netin kautta, kun googletin cheap hostels yogyakarta ja lonely planetin sivuilta taisin varata sitten sen hostellin. Ilmainen lentokentältä haku oli ehdoton plussa, vaisinkaan kun en tiennyt missä hostelli sijaitsee niin eipä tarvinnut itse lähteä suunnistaan heti aamutuimaan (lento oli Jogjassa paikallista aikaa 6.10AM). Hostellissa ei majoittunut ketään muuta mun kans samaan aikaan ja mää kuiteskin olin siellä 3 päivää. Ilmastointi oli hyvä ja sain nukkua siispä yksin 6hengen dormissa, mistä olin yhden paikan varannut. Peittoja sängyissä ei ole, mutta onneksi muita asukkeja ei ollut niin otin sitten toisen sängyn lakanan peitoksi. Illalla/yöllä liikennemelut kuuluivat huoneeseen erittäin hyvin ja lähellä taisi olla joku moskeijakin kun rukoushöpinää kuului myös. Ja suihku oli kans mielenkiintoinen - sellainen pieni käsisuihku vessanpöntön vieressä pienessä vessassa. Mutta kyllä se asiansa ajoi ja tuli puhtaaksi! Hostellin sijainti oli melko huono, sai kävellä aika pitkästi pääkadulle, missä oli kaikki ruokapaikat ja shoppailumahdollisuudet. Hinta oli ehkä ainoa positiivinen asia hostellista, se oli 60 000 rupiaa yöltä mikä on noin 5€. Mutta jos haluaa matkustaa Yogyakartaan, niin suosittelen majoittumista Malioboro- kadulle tai sen lähelle.
         Jogja kaupunkina ei ollut mitenkään erityisen hieno eikä turisteille siellä ole juurikaan nähtävää muuta kuin Malioboron ostoskatu ja maailman suurin buddhatemppeli Borobudur sijaitsee n.2 tunnin bussimatkan päässä kaupungista. Itse menin paikallisten busseilla, sillä halusin säästää rahaa. Busseja piti vaihtaa Jomborin pääteasemalla ja sitten vielä pysähdyttiin jossain Jomborin ja Borobudurin välilläkin ja piti odottaa n.20min bussin lähtöä siinä. Menopaluu matkat Jogjan kaupungista Borobudurille ja takaisin tuli maksamaan n.5€, mutta Borobudurin temppelille sisäänpääsymaksu on järjettömän suuri verrattuna muihin nähtävyyksiin/temppeleihin. Normaali sisäänpääsymaksu sinne on 20$, mutta sain opiskelija-alennuksen (hox, ottakaa opiskelijakortti mukaan!) niin jouduin pulittaan 95 000 rupiaa eli noin 8€. Ja hintavertailun vuoksi: kuuluisalle Tanah Lotin temppelille Balilla sisäänpääsymaksu on 20 000 rupiaa eli alle 2€. (Ja Bali on vielä kalliimpi paikka entä Yogyakarta.) Ja muistakaa myös, että Jaavalla pääuskonto on islam ja pakatkaa vaatteetkin sen mukaisesti. Itse erehdyin ottaan mukaan vaan shortseja, toppeja ja t-paitoja niin sainhan minä hieman katseita vaisinkin juuri niissä paikallisten busseissa!
         Ostosmahdollisuudet olivat ainakin mun mielestä hyvät :) Kävin Yogyakartan sikaritehtaalla ostamassa sikariboxin joululahjaksi mun isälle, sellainen aika iso puinen sikarilaatikko maksoi n.30 euroa ja se oli paikan isoin, hienoin ja kallein, että saa kyllä halvemmallakin. Pienemmät rasiat oli sitten n.9-10euroa. Malioboro- kadulla on paljon erilaisia vaate-, kenkä-, käsityö-..ym putiikkeja ja tulijaisia varmasti löytyy! Malioboro- kadulla myös sijaitsee tämä yks tosi hieno ostoskeskus, mistä löytyy länsimaalaisia merkkejä, kuten Guess, BodyShop, Marc O'Polo ja niin edelleen. Itse ostin Guessin -70% alesta (!!!!) siskolle ja itselleni käsilaukut.
          Ruokapaikkoja ja internetkahviloita löytyy oikeastaan vain Malioboro-kadun varrelta tai Soswirayan- kadulta joka poikkeaa Malioboro-katua. Internet- kahvilassa, missä minä istuskelin joka ilta, tunti maksoi 7 000rupiaa eli n.60senttiä. Jogjassa ei myöskään ollut paljon turisteja ja paikalliset haluavatkin haastatella ja ottaa yhteiskuvia ja niin edelleen. Minunkin pituutta monet paikalliset ihmettelivät (173cm) ja olinkin oikeastaan kaikkia paikallisia pitempi :D Vaikka Jogja olikin ihan OK paikka, oli ihana palata takaisin kotiin Balille!! :) Nyt sitten vielä 2 syyslomapäivää ja maanantaina 5.11 alkaa taas koulu.

Tässä vähän kuvamateriaalia Jogjasta

Koeviikko ja syyslomaa

Tällä viikolla koulussa oli välikokeet elikkä jokaisesta aineesta pikkukoe, mikä tulee vaikuttaan loppuarvosanaan jotain 30% ehkä. Maanantaina oli indonesian kielen koe (ei saanut olla sanakirjaa) ja turismin koe, missä sai olla kurssimateriaalit mukana. Kielen koe oli nyt vähän haastava, kun luulin, että se sanakirja saa olla, mutta eipäs saanutkaan. Tiistaina oli toisen opettajan indonesian kielen koe ja kulttuuri/historia-kurssin koe. Tässä kielen kokeessa puolestaan sai olla sanakirja, mikä oli kyllä kovassa käytössä.. :D Keskiviikkona sitten oli laki-kurssin koe ja sen jälkeen alkoi 1,5 viikon syysloma! Laki- kurssin koe oli aika hankala ja se meinasi pilata mun päivän, mutta sitten huristelin skootterilla Legian-rannalle ja uimaan mereen niin päivä pelastui :)

Tänään päätettiin lähtee vähän seikkailemaan pohjoisempaan, missä on kuulemma "Balin kauniimmat riisipellot" - alue. Mutta sitten kun oltiin ajettu reilu puoltoista tuntia pohjoseen, niin ilma alko mennä synkäksi ja sittenhän sitä vettä tuli! Eikä tosiaankaan ollut mikään kiva "aurinko paistaa ja vettä sataa"- ilma, vaan enemmänkin tiet tulvii / et näe etees / ajat skootterilla likomärkänä - myrsky. Joten päätettiin kääntyä takaisin, koska ei ollut yhtään tietoa, kuinka pitkästi olisi vielä pitänyt ajaa ja vähän vaarallista ajella tulvateillä skootterilla. Mutta sitten kun päästiin takaisin tänne etelämmäs, aurinko paistoi ja oli lämmin ihana ilma. Noh, ehkäpä se sadekausi on tulossa. On kait se jo tämän päivän kastumisen jälkeen uskottava. Vinkkinä muuten, on tosi jees säilyttää sadeviittaa skootterin penkin alla! Tulee hyötykäyttöön tämmösillä reissuilla.

Ensviikolla lähden 3 päivän syyslomareissulle Yogyakartaan, Jaavalle. AirAsialla maksoi menopaluu- lennot Balilta n.60euroa, MUTTA en suosittele AirAsiaa kenellekkään. Kaikki sitä varmaan jossain vaiheessa tulee käyttämään täällä Kaakkois-Aasiassa, kun se on tosi halpa lentoyhtiö, mutta sillä on kyllä paikallisten keskuudessa täällä tosi huono maine ja minäkin sain nyt kokea sen. Ensiksi olin varannut marraskuun lopulle Phukettiin lennot AirAsialta, sitten n.1kk varauksen jälkeen tuli e-maili, että lennot on peruttu ja jos haluaa ottaa yhteyttä AirAsiaan, pitää soittaa heidän call-centeriin. Onneks mulla on indonesialainen numero, niin soitin sitten heidän Indonesian call-centeriin ja selitin sitten puhelimessa olevalle naiselle, että haluan rahat takaisin, koska nämä lennot on peruttu ja kyllähän se hänen mukaan onnistuu, mutta rahojen palautuksessa kestää 2 kuukautta. Sitten kun olin jo aikaisemmin varannut nämä Yogyakartan lennot samalta yhtiöltä, yritin tehdä check-inniä Yogyakartan lennoille online AirAsian sivuilla (muuten netissä tehty check- in on ilmainen, mutta jos haluat kentällä tehdä check-innin, se maksaa 5 euroa). Noh, en minä sitten saanutkaan tehtyä check-inniä molempiin suuntiin, VAIN menomatkalle. Ja näillä mennään! Pitää kait sitten yrittää selvitellä tätä asiaa siellä lentokentällä tulomatkalla ja tehdä se check-in paikan päällä ja maksaa siitä. Ja AirAsia automaattisesti laittaa check-in- vaiheessa matkavakuutuksen, (mitä en koskaan valinnut mistään!), ja se muka pitäisi maksaa heti luottokortilla. Kun tajusin tämän, ettenhän minä tällaista ole valinnut, huomasin sivun alalaidassa tosi pienellä präntillä: "Cancel insurance". Että sitä pitää vielä erikseen klikata, jos tosiaan ei halua mitään ylimääräisiä maksuja. No toivottavasti nyt pääsen perille Yogyakartaan ja poiskin sieltä ehjänä!

Yogyakartassa on suunnitelmissa käydä Borobudurilla - maailman isoimmalla buddhatemppelillä, ja Prambananin hindutemppelillä. Yogyakartaa johtaa vielä nimellisesti sulttaani, ja joku sulttaanin palatsi on kaupungin keskellä (Kraton), joten aion käydä senkin tsekkaamassa :) Mutta enemmän sitten Yogyakartasta matkan jälkeen!

East Bali road trip 11.-14.10

Viime viikonlopuksi lähettiin Itä-Balille Padangpaihin snorklaamaan ja kattelemaan vähän uusia maisemia täältä etelän turistirysästä. Pakattiin vaan reput täyteen ja omilla skoottereilla mentiin. Matkaa kerty noin 50-60km per suunta? ja olihan se ajo hieman puuduttavaa, mutta näkipä hienoja maisemia matkan varrella :) Mentiin rantatietä, niin toisella puolen näkyi riisipeltoja, palmuja ja meri ja toisella puolen vuoristoa. Oli tosi kaunista, mutta vähän riskialtista ajaa samaan aikaan kun halusi vaan katsella maisemia...

Padangpai on pieni kalastajakylä Balin itärannikolla, missä on myös idän satama. Sieltä lähtee Gileille, Lombokille ja muille saarille turistibootteja tuon tuosta, mutta silti Padangpai on tosi rauhallinen paikka - suosittelen kyllä kaikille, jotka haluaa kokea erilaista Balia entä aussien Kuta. Majoituttiin Padangpaissa Lemon House- nimiseen hostelliin, mikä on lähellä satamaa, hyviä ruokapaikkoja ja rantaa. Lemon House kyllä sijaitsi pienen (pelottavan) kujan varrella ja portaita piti "muutama" nousta jyrkkään ylämäkeen. Hostelli oli kyllä tosi viihtyisä ja paikan omistaa amerikkalainen nainen, joka oli siellä paikan päällä myös joka päivä. Hintaan kuuluu aamiainen (hedelmäsalaatti ja pannukakku tai paahtoleipä munakokkelilla) ja huoneissa on tuuletin ja jaettu kylpyhuone (n.80 000 rupiaa yö). Lemon Housen muut vieraat oli myös tosi mukavia ja siellä tutustui helposti muihin, joten ei haittaa vaikka olisi yksin matkassa niin varmasti saa sieltä kavereita! Paikassa on myös ilmainen wi fi, tv yhteistiloissa missä on yli 2 000 leffaa, joita saa katsoa ilmaiseksi ja pieni snack- baari, mistä saa ostaa juomista/ naposteltavaa.

                                                            Padangpain palmuja :)

Snorklaus Padangpaissa maksoi 125 000 rupiaa/ per hlö/ 2 tuntia ja siihen kuului snorklausmaski ja räpylät. Meidät vietiin veneellä vähän kauemmas satamasta ja snorklattiin kahdessa eri paikassa. Se oli mun eka kerta snorklaamassa ja oli kyllä maailman siisteintä! Paljon erilaisia/-värisiä kaloja ja korallia. Merikilpikonnia eikä haikaloja näkynyt (onneksi!) Myös Amedissa on kuuleman mukaan huiput snorklausspotit, ehkä ens kerralla sitten sinne! :)

Käytiin myös skoottereilla enemmän idässä päin; Candidasassa, Tenganan- kylässä ja Tirta Ganggan temppelialueella. Candidasassa ei hirveästi ole nähtävää (melko kallis turistipaikka), mutta sen ajaa pakostakin läpi kun menee itään päin. Tenganan- muinaiskylä oli Lonely planetin listalla, niin käytiin sitten sekin tsekkaamassa. Se oli ilmeisesti jokin muinaiskylä?, mutta sinne vaadittiin sisäänpääsy "lahjoitus" ja matkamuistokojuja/käsityökojuja paikka oli täynnä. Tenganan oli kyllä ihan siisti paikka, siellä nähtiin VÄRJÄTTYJÄ kukkoja pienissä häkeissä (oiskohan kukkotappeluja varten?) ja muinaiskylän jälkeen jatkui polku sademetsään. Sitten jatkettiin vielä itään päin ja käytiin Tirta Ganggan temppelillä (10 000 rupian sisäänpääsymaksu + parkkimaksu). Temppelialue oli tosi hieno puutarha, missä oli monta vesiallasta ja suihkulähde, patsaita ja niin edelleen. Mutta se oli vähän ikävää, että heti temppelialueen puutarhan vieressä oli hotelli ja paikka oli täynnä erilaisia juoma/ruoka/matkamuisto-kojuja turisteille. Jotenkin paikka menetti heti siinä osan arvokkuudestaan?

                                                                     Itä-Balia

Kotimatkalla sitten sunnuntaina käytiin vielä KlungKungin palatsilla. KlungKungin kuningaskunta oli suurin ja voimakkain Balin yhdeksästä kuningaskunnasta ennen hollantilaisten tuloa ja kolonisaatiota Balin historiassa. Tännekin oli pieni sisäänpääsymaksu ja sarongit sai lainata ilmaiseksi polvien peittämiseen sisäänkäynniltä. Täällä palatsialueen sisällä oli museo, missä oli esillä erilaisia kulttuurikohteita Klungkungin kuningaskunnan ajoilta. Klungkungin palatsi sijaitsi Jalan Puputanilla - mikä siis tarkoittaa "itsemurhaa". Hollantilaisten hyökkäys Balille aiheutti kuningaskuntien tuhon ja balilaiset joutuivat "kävelemään kuolemaan" kulttuurikirjojen mukaan ja "puputan" tarkoittaa tätä tapahtumaa.

Koulua ja kulttuuria

Kulttuuri-kurssilla oli tällä viikolla luennon aiheena Balin temppelit ja rituaalit. Ensimmäistä kertaa ehkä sain jotain oikeesti mielenkiintoista irti tästä kurssista! (Vaikka kulttuuriantropologia onkin pääaineeni..)

Balilaiset jakaa maailman kolmeen osaan (Tri Mandala); Swah – taivas, jumala, Bwah – ihmiset ja Bhur – alamaailma, demonit. Balin kulttuuriin kuuluvat kukkotappelut on Bhur – alamaailmassa. Myös temppelien rakennelma menee tämän jaon mukaan; ensin on ulkoisin piha (Bhur), sitten tulee keskimmäinen (Bwah) ja sisin alue on pyhin eli Swah. Balilaiset myös uskovat, että nämä kolme asiaa tuovat ihmisille onnellisuutta elämään: jumala (Parhyangan), luonto (Palemahan) ja toiset ihmiset (Pawongan). Eli kun nämä kolme konseptia (Tri hita karana) ovat keskenään tasapainossa, ihmiset ovat onnellisia. J

Indonesian kielen tunnilla kirjoitettiin tällä viikolla ensimmäinen aine! Aihe oli päivän aktiviteetit ja siitä sitten kirjoitettiin 10-20 lauseen kirjoitelma. Hauska nähdä, miten sitä jo itse asiassa pystyy tuottamaan tekstiä puolenkin sivun verran, vaikka vastahan me alettiin opiskella indonesiaa. Torstaina ahkeran opiskeluviikon viimeinen etappi oli ekskursio vaihtariporukalla Balin museoon Denpasarissa. Se oli myös tosi kiinnostavaa ja kierreltiin siellä noin tunti, minkä jälkeen lähettiin viikonlopun viettoon.

Viikonlopun tehtävälistalle kertyi sitten Tanah Lot-temppelivierailu, paikallisten markkinoilla käyminen ja auringon palvominen. Tanah Lot ei ole edes kaukana (n.15km) tästä meidän kaupungista Kerobokanista pohjoiseen päin. Skoottereilla sinne ajettiin, vaikka reitistä ei ihan selvyyttä ollut, mutta teillä on kyllä ihan hyvät opasteet Tanah Lotille. Tanah Lotin temppelivierailua suositellaan ehkä jokaisessa Balin matkaoppaassa, joten se oli niin pakollinen reissu :D Ja olihan se sen arvoinen! Näköalat siellä on tähän asti Balin kauneimmat kalliokielekkeiden, isojen aaltojen ja itse temppelin vuoksi. Temppelille maksaa sisäänpääsy 20 000rp aikuisilta ja 2 000rp piti maksaa skootterista. Siellä on myös paljon turistikrääsää myyviä kojuja, mutta hinnat ovat myös sen mukaisia ja muistakaa tinkiä ihan kaikesta!

Googletin tässä yksi päivä SEE&DO- juttuja Balilta ja jollakin sivulla mainittiin paikallisten markkinat. Ajattelin sitten fiksuna blondina, että paikallisten markkinoillehan kannattaa mennä, kun hinnat ovat varmasti alhaiset. Joopa joo, se jo kun myyjät näkee, että olet länsimaalainen, hinta ainakin kolminkertaistuu ihan sama missä olet Balilla. Me käytiin pasar Badungissa Denpasarissa, mihin löydettiin muutaman uukkarin ja paikallisten neuvojen jälkeen. Se on Balin suurin ja vanhin marketti (4 kerrosta + ulkona ruokakojuja). Myyjät on todella aggressiivisia ja he kyllä seuraavat pitkään. Ja taidettiinpa me olla siellä nähtävyys, kun siinä koko kaupunginosassa ei varmaan ollut muita länsimaalaisia, kun me kaksi suomalaista tyttöä. Lähti mulle mukaan sieltä Ganesha -koriste-esine, suitsukkeita ja mangoja, että oli ihan hyödyllinen reissu J

Synttäreitä ja sadekauden alkua

Tämän viikon tiistaina oli mun 20v synttärit! Nyt on sitten pyöreitä täytetty toisella puolen maapalloa Balin saarella :) Edellisviikon perjantaina kävin juhlistamassa Beach Loungen poolpartyissä ja Legian-kadulla olevassa reggae-baari Apachessa synttäreitäni. Tiistaina virallisilla synttäreillä käytiin kämppisten kanssa syömässä Sky Gardenin barbeque-buffetissa, missä ruoka oli muuten niiiiin hyvää! Tarjolla oli kaikkea tacoista, kanasta, pottumuusista lasagneen ja vartaisiin. BBQ-buffetin ehdottomasti paras oli ne hampurilaiset <3 Ruokailun jälkeen tultiin takaisin villalle bemo-tyylisellä minibussilla, johon mahtui just ja just 6 matkustajaa. Auto hyppi ja pomppi mutkat suoriksi ja lattia oli tulikuuma, sillä moottori kävi "hieman" ylikierroksilla :D mutta perille päästiin! Sitten syötiin vielä jälkkäriksi suklaakakkua 20v synttäreiden kunniaksi, oli hyvää!

Eilen oltiin Legian-piitsillä aurinkoa palvomassa niin eiköhän alkanut vettä satamaan... Ja eilen illalla satoi vielä enemmän kun oltiin ajamassa skoottereilla Carrefourista villalle päin ja tänään on satanut jo toista tuntia. Että tästä se sadekausi taitaa sitten alkaa, kun ei ole pisaraakaan näkynyt kuukauteen. Luin onneksi, että sadekausin pahin vaihe taitaa olla joulun-uudenvuoden tienoilla, milloin me ollaan jo takaisin Suomessa (missä säät on siis varmasti paremmat :D) Täällähän puolen maapalloa ei ole vuodenaikoja muita kuin kuuma/kuiva ja hieman viileämpi/kostea. Siitä sitten valita lemppari!

Tänään järkättiin kämppisporukalla perjantai-brunssi pannukakkujen, hedelmäsalaatin, pekonien ja vihannesten kera, oli kyllä niin herkullista! Pitäisi alkaa useamminkin harrastelemaan brunsseja :P

Tässä vähän kuvamateriaalia BBQ buffetista

Päiväreissu

Tänään vuokrattiin kuljetuskyyti Etelä-Balin kohteisiin ja tehtiin pieni päiväretki Nusa Duaan, Padang Padang- rannalle ja Uluwatun temppelialueelle. Koko päivän kyyti maksoi yhteensä 450 000rp isolla autolla, mihin mahtuu 6-7 matkustajaa + kuski.

Nusa Dua on Maailmanpankin rahoilla rakennettu turistialue etelässä, mutta se on nykyään menettänyt suosiotaan ja valtaosin vain venäläisten (rikkaiden) turistien suosima kohde. Siellä rannalla meille tarjottiin erilaisia vesiurheilulajeja, mutta hinnat olivat aika kalliit - joten me köyhät opiskelijaturistit päädyttiin sitten vaan kävelemään rannalla ja kattelemaan maisemia! Ps. Nusa Duan ranta on merilevää täynnä.

Seuraava kohde sitten oli Padang Padang- ranta Uluwatussa, missä Julia Robertsin rantakohtaukset on kuvattu elokuvaan Eat, Pray, Love. Rannalle mennään portaita alaspäin ja kallioiden pienestä raosta. Ranta oli tosi mahtava kokemus - hiekka oli kullan keltaista, vesi vaalean turkoosia ja kalliomaisemat upeat! Ranta on melko pieni, mutta tosi idyllinen ja nätti.

Uluwatun temppelialueelle on aikuisilta turisteilta 20 000rp pääsymaksu (paikallisilta 5 000rp vähemmän) ja sisäänkäynniltä voi lainata sarongin, sillä polvet on peitettävä temppelialueella. Itse temppeliin ei turistit pääse, mutta temppelialueella on mahtavat maisemat ja todellakin nähtävän arvoinen paikka! Temppelialueella on myös muutamia apinoita, jotka varasti yhden turistin varvassandaalit kun olimme siellä vierailulla. Että varokaa niitä :D

 Padang Padang - ranta

Uluwatun temppeli